LIIKUNTA OHJELMA HELMIKUULLE

LIIKUNTA OHJELMA 30.1.2017-26.2.2017 😁😀😆😅

MAANANTAI:

• kuntosali klo 8 : kuntopyörä 15min, crosstrainer 15min, laitteet 45min, venyttely 15min 😅😰
• kävely 30min x 2

TIISTAI:

• kuntosali klo 8: kuntopyörä 15min, crosstrainer 15min, laitteet 45min, venyttely 15min
• kävely 30min x 2 

KESKIVIIKKO:

• vesijuoksu 60min klo 8 😈😳
• kävely 30min x 2

TORSTAI:

• kuntosali klo 8: kuntopyörä 15min, crosstrainer 15min, laitteet 45min, venyttely 15min
• kävely 30min x 2

PERJANTAI:

• kuntosali klo 8: kuntopyörä 15min, crosstrainer 15min, laitteet 45min, venyttely 15min
• kävely 30min x 2

LAUANTAI:

• kävely 30min x 3
• venyttely 15min
• selänkierto harjoitteet 15min
• vesijuoksu 60min klo 8

SUNNUNTAI: 

• kävely 30min x 3
• venyttely 15min
• selänkierto harjoitteet 15min
• rentoutuminen 💙💚💛💜💗

Liikunta haave romahdus

Hei.
Elikä on mennyt vähän aikaa viime kirjoituksesta, mut ei se mitään. Kun suunnittelin tämän projektin niin ajattelin tekeväni kuntosalia ja vesijuoksua ja pitkiä kävelylenkkejä, mutta mikään näistä ei ole vieläkään onnistunut. Ensinnäkin kuntoni on tosi pohjalukemissa ja olen nyt vaipunut ajatukseen että eka aloitetaan sillä että kävely kuntoon ja sit vasta lisätään kuntosalia ja vesijuoksua. Mutta kun minusta on just ja just kävelemään lähi bussi pysäkille ja siinä se. Pisin matka mitä olen kyennyt kävelemään tän vuoden puolella on 20min ja 1,2km ja tämäkin edellyttää kahta taukoa. Ilman taukoa kykenen juuri ja juuri kävelemään 400m ja 7min ajan. Kun suunnittelin elämäntapa remontti matkaani niin ajattelin että kipu ois suurin este kävelylle mutta olenkin saanut huomata ettei se yksin olekkaan tekijänä este vaan myös huono peruskunto ja se fakta ettei jalkani jaksa kannatella minua. No aion tämän viikon kävellä niin usein päiväs kuin vaan jaksan ja saan itseni lähtemään kävelemään. Sillä on pakko myöntää että tuntuu tosi turhalta ja turhauttavalta kävellä vain 20min kun mieli haluais kävellä monta tuntia. Tässä pääsenkin kertomaan miten äitini on kertonut minulle viime vuosina miten hänen kroppa sanoo ei asioiden tekemisille mutta mieli on kuin kakskymppisillä joka haluaa tehdä sitä sun tätä ja mennä kaikkialle. Ja tuo sanominen on säälittävää mun osalta koska olen vasta 32-vuotias, mutta valitettavasti sanonta sopii minuun mihin kylläkin haluan muutoksen. Olenkin ollut fittness24seven kuntosalin jäsen sitten 1.9.2016 mutta on tullut käytyä tasan tarkkaan nolla kertaa siel. Nyt on torstai 26.1.17 ja aion mennä kuntosalille tutustumaan laitteisiin ens maanantaina, siis todellakin menen tällä kertaa. Siis järkikin sanoo että jos ei ole kykenevä kävelemään niin harrastaa sit muunlaista liikuntaa samalla kuin yrittää parantaa kävelyä. Vesijuoksuhan on erinomainen laji ja siinä saa lantion alueen lihakseni liikettä niin ehkäpä tuo jumitus tilanne siellä laukeaa nopeammin. Siis tiedän olevan liikunnan alkuvaiheilla mutta kyllä se paljon kirpaisee kun lukee facebookin sivuilta postauksia mis ihmiset kertoo käyvänsä sekä vesijumpassa että kuntosalilla samana päivänä. Ja nämä ovat pien lasten perheen äitejä jotka viel opiskelee ja käy töissä ja hoitaa lemmikkejään. Ja mulla ei ole mitään muuta kuin aikaa vaan. Ei ole koiraa, ei työtä, ei koulua, ei perhettä, ei velvollisuuksia, ei mitään muuta kuin vapaata aikaa. Ja silti liikunnan tekeminen ja aloittaminen on minulle vaikeaa. Tai oikeastaan en tunne oloa vaikeaa sillä en tunne mitään täl hetkellä koko asiasta. Kotona oon vähän tuunaillut ja aion tuunailla koko viikon jotta ens viikolla kämppä ois kunnossa kun psykiatrinen kotihoidon tiimi tulee katsomaan uutta asuntoani johon muutin kesäkuussa. Mut kuiteskin, ehkä ois parempi todellakin aloittaa liikunta kunnolla ja muistaa venyttely kans ettei luota pelkästään opiskeluhieronnasta saatuun apuun.

Miten näen seksuaalisuuteni

150kg painoa sanoo kaiken, seksi nolla, flirttailu nolla, seksikkyys nolla, seksuaalinen halu nolla, kiinnostus toiseen ihmiseen seksuaalisesti nolla, keskittyminen kumppani ehdokkaisiin nolla, seksuaalinen seikkailunhalu nolla, oma ulkonäkö nolla, seksuaalinen liikehdintä nolla. Ja kaiken kukkaraksi minulla on paljon haavaumia ja arpia keskikehossa ja vähän toisessa jalassa. Sekä hyvä kun pystyn edes kävelemään joten miten ihmeessä kykenisin seksiin. Muistan viimeisimmän kertani, hyvä kun jaksoin edes maata selälläni ja pitää jalkojani sivuilla. Se oli myös pirun tylsää ja tyssäsi lopulta siihen ettei homma vaan toiminut vaikka olikin tuttu ihminen ja aiemmin seksastu. Mut joka tapauksessa mulla ei ole fyysista kuntoa seksiin, eikä fyysistä kuntoa treffailuun, eikä fyysistä kuntoa taikka kroppaa seksuaalisiin leikkeihin ja asuihin. Ensin kävely kyky takas, sitten pyöräily / vesijuoksu kunto takaisin, sen jälkeen peruskunto takas, ja viimeiseksi fyysinen harrastaminen säännölliseksi sekä täs ohessa painon pudotus. Paino tavoitteet ja uudet kroppa kuvat 130kg, 110kg, 100kg, 90kg, 80kg ja 70kg sekä poseeraus kuvat 100kg ja 70kg. Mä oon aina halunnut tehdä taidevalokuvauksen itsestäni jota voin sitten vanhana muistella ja näytellä lapsille ja lapsenlapsille sekä tietenkin aiemmin näyttää tulevalle kumppanilleni kuvat, on sit kyseessä nainen tai mies. Olen aina ennen ollut kiihottunut sekä miehistä että naisista. Nyt en tiedä ku mitään seksuaalista halua tai ihastusta ei ole ollut vuosiin, ei sitten viimeksi kun painoin alle 110kg. Voi olla että olenkin kiinnostunut vain jommastakummasta sukupuolesta kun saan seksuaalisuuteni taas herämään. Mut luultavasti olen kumpaakin sukupuoleen edelleen kiinnostunut sillä jos seksuaalisuuteni heräsi 10-vuotiaana ja on siitä asti suuntautunut niin mieheen kuin naiseen, niin en usko että mikään on kolmena vuonna muuttunut sen suhteen. Olen aina halunnut kropan jossa uskaltaa olla bikineissä. Kesällä 2008 minulla oli bikinivartalo ku painoin 73kg ja olin normipainossa. Haluan saavuttaa samaa paitsi etten pysty koskaan saamaan kaunista bikinivartaloa koska minulla on arpia vatsanseudulla ja lantiolla ympäri kehoa. Plus mulle tulee jäämään roikkuvaa löysää ihoa vatsan ja pehvan sekä rintojen kohdalle laihduttuani. Joten seksikkyys ja kauneus tulee olemaan kaukana. Kaippa ihmiset sanoo silloinkin mulle että mulla on kauniit kasvot ja jättää kropan mainitsematta 😞😟

sokeri ja ruokahimo

Siis tää päivä on mennyt hanurista. Pelkästään appelsiinimehu on saanut mut ylittämään päivittäisen kalorimäärän! :( Sitä on vain himonnut ja himonnut. Luulen että se johtui eilisestä jolloin ruoka-kaupan kassalla otin neljä suklaapatukkaa ostosteni joukkoon ihan vain tottuneella eleellä. Ja tietenkin söin ne kaikki eilen rikkoen sallitun kalori rajan helposti. Tämän lisäksi viel söin iltapalaksi coldfish eli paneroitua turskaa jonka rasvaisuutta ja hiilareita aloin himota ihan sikana. Siis kyl se vaan on niin että yksi rikkomus johtaa moneen rikkeeseen, esim. nyt olen tilannut pizzan vanhan tottumuksen mukaan vaikka tililläkään ei oikeasti ole rahaa semmoiseen. No tänään nähtävästi rikotaan syömisrajoja oikeen kunnolla. Oon huomannut ja todennut oikeasti että jo ruoan näkeminen lihottaa älyttömästi, sillä kun näkee ruokaa niin alkaa himoita sitä älyttömästi ja lopulta hankkii sitä jostain, oli se sitten mitä tahansa hyvän makuista syötävää. Perhepizza 3300kcal syöty melkein kertaheitolla mutta silti kokonaan neljän tunnin aikana, plus litra maitoa päälle. En vieläkään osaa säädellä syömistä, no mut vasta kaksi viikkoa takana joista kolmena päivänä rikkonut laihista. Ehkäpä alkuviikosta alkaa uusi alku laihikselle. Aika ottaa vesijuoksu ja kuntosali käyttööni tämän projektin edistämiseksi.

Suurin epäloogisin tekosyy

Mua usein vaivaa se miten aikaa on mennyt hukkaan ja miten missään ei ole mitään järkeä tehdä tai aloittaa ennen kuin tietty hetki alkaa alustaa tai kun on mennyt jo niin kauan niin ei kannata enää aloittaa ku millään ei enää ehdi jotain saavuttaa tai oppia tai jotain mitä ihan tahansa. Esim. nyt musta tuntuu ihan hyvältä ruokailun suhteen ja dieetin suhteen ku on eka viikko takana päin ja tokan viikon keskivaihe. Mutta esim. minua vaivaa se tällä viikolla etten ole liikkunut viikon alusta alkaen joten pääni sanoo että en voi liikkua ennen kuin uusi viikko on alkanut koska se ei näytä hyvältä kalenterissa ja liikunnan seuranta listoissa. Mutta toisaalta ei näytä sekään hyvältä että eka viikko on tyhjää täynnä liikunnan osalta. Siis eiks ookkin tyhmimpiä perusteluita ja tekosyitä siihen miten liikuntaa ei kannata tehdä. Sama juttu koskee päivää, jollei ole heti herännyt klo 6 ja aloittanut päivää tekemällä asioita nopeaa tahtia niin ei oo mitään järkeä tehdä mitään sinä päivänä. Siis haloo tämä on syy miksi olen istunut kotona neljän päivän sisällä sitten vuoden 2010 alusta lähtien, eli seitsemän pitkää vuotta!! Siis nuoren ihmisen parhaimpia vuosia ja mä vain nukuin ja istuin. Tosin olinhan mä sairaskin mut mikä tekosyy se on? Siis tosi järkevä syy, ei mikään tekosyy, ja kun ihminen on sairas niin silloin pitää mennä sairauden ehdoilla muttei niin kuin minä tein ja menin säälivästi sairauden ehdoilla, eli en tehnyt mitään, en yhtään mitään. Ja nyt menen viel enempi sairauden ehdoilla, eli tarviin lääkkeisiin ja sairauteen sopivan rytmin jota joudun noudattamaan joka päivä. Mut kuiteskin ajan hukkaamisesta kirjoitin. Elikä ihan samaa mitä tapahtuu päivän ja viikon osalta niin tapahtuu myös kuukauden ja vuoden osalta sekä tuntien osalta. Eli saatan ajatella maaliskuussa että ei oo enää mitään järkeä laihduttaa ku tuloksia ei ole tullut se mitä itse odotti, joten uusi yritys sit syksyl, ja sit syksyl ajattelen että ei ole mitään järkeä loppuvuotta laihduttaa tai opiskella tai jotain muuta ku ei kuitenkaan kerkeä tehdä ja saavuttaa kaikkea mitä haluais, ja täten multa loppuu koko vuosi näiden epäloogisten ajatteluiden myötä. Siis tämä koskee niin opiskelua kuin laihduttamista kuin eri asioiden oppimista kuin harrastuksia kuin sukulaisten näkemistä kuin leffassa käymistä. Viel tarkempaa on kuin tämä ilmiö tapahtuu yhden tunnin sisällä ja kaikkina tunteina vuorokaudessa. Mietin aina ku on mennyt jo 5min tai 10min että aloitan sitten ku kello on puol mut sit ku kello on puol niin mietin että sit ku kello on tasan. Ja näin istun vain koko päivän sisällä sohvalla. Tämä on lamaannuttanut minut vuosiksi. Ehkä ois hyvä puhua tästä terapiassa tai siis mielenterveyshoitajalla malmin psyk.polilla. Ku kerta asiakas olen siel, no ensin puhun siitä kotihoidon tiimin kans ku tulevat käymään helmikuun alussa.

Unirytmihäiriö

Mua vaivaa suuresti muiden ongelmien lisäksi energian vajaus ja unirytmin sekaisuus. Mua nukuttaa vasta klo 3 yöllä tai joskus jopa klo 6 aamulla. Tästä johtuen verenpaine on aivan sekaisin ja samoin unen laatu & määrä. Nukuin nykyisin klo 7-17 välillä erinäisiä pätkiä ja valvon yöt. Yksi yhtenäinen tekijä on siinä että en saa unta ennen kuin olen ollut hereillä 12h, ja en pysy hereillä jollen ole saanut vähintään 8-10h unta, sekä minun on otettava iltalääkkeet klo 19.30 viimeistään & oltava sängys viimeistään klo 20.30. Eli ei mitenkään joustava aikataulutus antaa mulle rytmillisyyttä jotta pysyisin hereillä päiväsaikaan ja saisin asioita tehtyä. Sillä kun olen valvonut unettoman yön, niin en jaksa tehdä mitään päiväsaikaan, jopa esim. tiskien pesuun menee melkein viisi tuntia. Eilen päiväl ku nukuin niin multa meni ohi kokonaan eläinlääkäri aseman soitot. Yrittivät muuttaa eläinlääkärissä käynti aikaa kun olivat sanoneet vahingossa väärän ajan. Pitkävaari oli siis viemäs Vilmaa (koirani) eläinlääkäriin koska vinkui vasemman takajalkansa vuoksi (myöhemmin selkes että oli reväyttänyt lihaksensa yrittäessään vetää jätti pajun oksaa ojasta ylös rouskutettavaksi), no sai kipulääkettä ja ruokaakin sain tuplasti lääkärikäyntinsä vuoksi. No kuitenkin. Nytkin on uneton yö takana ja kello on 4.50 aamuyöstä. Kolmen tunnin päästä alkaa päivä ohjelmat mut luulen että menen kävelylle jo klo 6 ja puran tämän jälkeen joulukuusen ja muut joulukoristeet. Yleensä unettomina öinä syön paljon, mut nyt ei ole maistunut ruoka tai sit en ole muistanut ruokaa koska olen kuunnellut musaa koko yön ku ei ole väsyttänyt ku heräsin päiväl klo 16. Lisäksi ongelmana yövalvomiselle on se että nivelet ei saa rentoutua ja riittävää lepoa joten valvotun yön jälkeisestä päivästä ei tule mitään ku niveliä sattuu. Plus mustat silmänaluset vain lisääntyy.

Selkäsäryt helvetistä

Eli liikunta osuus on epäonnistunut täysin tähän mennessä. Tasan tarkkaan 0% liikuntaa tehty ekan viikon aikana. Tänään alkaa uusi viikko ja uudet yritykset. Selkäni on pirun kipeä, jäykkä sekä epäryhdikäs, mikä kaikki vaikeuttaa kävelyä. Sen vuoksi siirsin hieronta aikani täksipäiväksi. Käyn siis Relaxin opiskelija hieronnassa Pasilassa silloin tällöin. Joudun kylläkin nyt satsaamaan hierontaan jotta pystyn edes kävelemään, puhumattakaan kuntosalista. Oon päättänyt kävellä tän tammikuun ja aloittaa kuntosalin helmikuussa. 1h-2h per päivä kävelyä, joka päivä, niin sillä kunto kohenee, plus kevyttä ruokailua.
Ai että teki tuskallisen kipeää hieronnassa, jokainen kosketus oli tuskaa ja viel ku hieroja otti kyynärpäällä niin sattui helvetisti. Kun lähdin hieronnasta ei ollut jälkeäkään kyttyräselästä ja huonosta ryhdistä. Piti vähän venytellä jälkiperään, mut vain pari minuuttia niin auttoi jo. Yö oli tuskaa, en saanut unta ku selkä oli ihan outo ja tyynyt eivät soveltuneet suoristettuun selkään. Lopulta laitoin paljon tyynyjä jotta olin puol istuvas asennos. Viel lisäksi lämpötyyny ihan kuumimmillaan lämmittämään lihaksiani niin ai että oli ihanaa. Nukuin koko yön näin paitsi että lämpötyyny sammutettuna tietty.
Kävely on sinänsä tukalaa ku alaselässä on pistävä kipu. Mietin onko sinne jäänyt joku neulan kärki vuonna 2009 marraskuussa ku multa otettiin selkäydinnäyte. Sillä siitä asti selkä ongelmia on esiintynyt. Mistä sitä tietäis vaikka sinne ois jäänyt. No kuitenkin kävellessä eka ei ole ongelmia paitsi huono kunto, sit 5-10min päästä selkää alkaa sattua ja lähes välittömästi tulee tosi pisteliäs kipu aina samaan kohtaan ristiselässä, ja jos jatkaa kävelyä liikaa eli 2-5min enempi ku pitäis, niin lopulta jalat eivät edes liiku, lantio seudulle ja jalkoihin tulee "halvaantumis tila" enkä kykene enää liikkua.

ruoka himo

Siis mul on jatkuvasti mieli syödä. Ei ole nälkä mut ei myöskään täyden tuntuinen. Olen syönyt 800kcal edestä mysliä ja viinirypäleitä viimeisen kolmen tunnin aikana, viimeksi 20min sitten. Mun suussa on valtava kuolan valu ja ajattelen ruokaa tauotta. Tuntuu kuin pitäis pureskella tauotta ja ahmia suu täyteen ruokaa. Eilen meni kaikki käteen osuva ruoka automaattisesti suuhun, eli ei tietoakaan laihdutuskuurista. Liikunnasta ei tule mitään koska ulkona on -20 astetta & luvattu samaa säätä seuraavan viikon ajan ja musta ei ole mihinkään muuhun kuin 5-10min kävelyyn. Kuntosalin voin unohtaa ennen kuin kunto on parantunut kävelyn suhteen. Tosin ei se kunto kohene pelkällä kävelyllä ja mun suunnitelma kävellä koko tammikuu ei tuo tuloksia painon laskuun joten kyllä sinne kuntosalille on mentävä ens viikolla vaikka vain puoleksi tunniksi. Mut kuitenkin ruoka asiaa olin tullut tänne kirjoittamaan. Eli joka päivä kalori määräksi ja syödyn ruoan määrä on ollut aivan liian suuri. Oon syönyt vuoden ensimmäiset viisi päivää yli 2800kcal joka päivä ja kaloreita ei saisi olla yhtään enempää kuin 1400kcal!!! Siis mulla on viel joulun ajan ruokia täällä kotonani.... Ja niin tähän kirjoittamiseen tuli pieni tauko ku muistin että mul on joulukinkku pilaantumassa hellan päällä sit eilisestä. Ja sitten aloin siistiä kuivuneita asioita pois kinkusta ja pilkoin kinkun osiin. Ja tietenkin otin siitä ison palan kinkkua ja vedin napaa, jokunen 200g kinkkua tuli syötyä eli noin 280 kcal. Mut hyvää oli. Jano on myös kova. Vesi ei oikeen ole maistunut sen jälkeen kuin jouluna tuli juotua 10kpl 1½L pulloa coca-colaa. Ja viel aitoa Coca-Colaa joka lisää janon tunnetta aina kun sitä juo, sekä vie makunystyrät suusta turraksi. Ei edes tuoris maistunut miltään alussa. Mut nyt alkaa tekemään mieli lisää joulukinkkua. Mul on semmoinen ilmiö ollut koko elämäni että mitä enemmän syön sitä nälkäisemmäksi tulen. Eli kun pitäis totutella syömään säännöllisesti niin se tarkoittaa myös sitä että tekee pitkin päivää mieli jatkuvasti syödä. Ja täs on riski että syön joka kerta suuren annoksen ja pitkän aikaan söisin. Eli söisin joka hetki päivästä ja elämäni pyörisi ruoan ympärillä. Tähän sopii hyvin Hengenvaarallisesti lihava-sarjasta henkilöiden miete siitä miten huumeaddiktiolle ei voi sanoa että otappa aamupalaksi 10mg heroiinia ja sit oo ilman sitä. Eli sama ruoka-addiktiolle eli minulle ei voi sanoa että syöppä vähän ja oo sit ilman tai saat vähän muttet niin paljon kuin kehosi ja mielesi haluaa. Ainoa ongelma on että ilman huumeita selviää hengissä mutta ruoka on pakollista. Sitä on syötävä ja sitä ilman ei voi olla. Joten on pakko rajoittaa syömistä ja jotenkuten hävittää jatkuva nälän tunne. Moni laihduttaja tuosta sarjasta on viitannut samaan mietteenseen. Taas menin keittiöön ja otin joulukinkkua syötäväksi, tällä kertaa 300g eli 420kcal. No ainakin se on täyttä proteiinia. Ei ei ei!!! Siis taas sabotoin äidiltä oppimani tavan mukaan dieettiäni ja ajatuksiani. Ei ole olemassa mitään syytä miksi voisi syödä liian paljon jotain tiettyä ruokaa. Vähähiilihydraattinen, vähäkalorinen, vähäsuolanen, piilosokeriton, sokeriton, terveellistä, pyhä/juhlaruokaa, ravitsevaa, ym. mikään näistä ei ole tarpeellinen tekosyy syödä enempi ruokaa. Ja sitä paitsi miksi pyhäaterioita ja ruoka tottumuksia pitäisi edes noudattaa? Mul ainakin on niin että aloitan pyhäin ruokavaliot hyvis ajoin, pyhinä syön reippaasti koska kyse on erikoisherkusta, ja sit menee 2-4 viikkoa totuttelua normiruokailuun. Ja koska erikoisruokatapahtumia on usein niin ei koskaan pääse vähäruokaiseen linjaukseen tai dieetissä edes alkuun. Joten olisiko parempi tapa syödä vain yhtenä päivänä pyhänä rajallisesti erikoisempaa ruokaa ja syödä juhlatapauksissa ja ulkonasyömisissä pienempiä annoksia tai dieettiä noudattavia ruoka-annoksia. Sillä jojoiluahan alkaa juuri näin eli miten tuos kirjoitin. Eli piilokavalasti. Minulla tosin jojo laihdutus alkoi ekasta dieetistäni 16v kesänä jolloin ekaa kertaa pyrin saamaan painon alas ruokavaliolla ja söin salaatteja ja marjoja koko kesän, vain kolme jäätelöä söin koko kesänä. Sit yhtäkkiä siirryin lukion jätti annoksiin. Muistan viel miten sopivan kokoisesti söin ekat pari viikkoa lukiossa, kunnes lukion ruokatauoista tuli stressi ja ruoatta jääminen pelotti siis aivan oikein, pelotti. Sil en uskonut että kestäisin koko päivää ilman jätti annosta ruokaa. Ruoka oli tärkeämpää kuin uudet ystäväni. Ruokajonon alkuun oli aina juostava ja stressasin jo oppitunnilla miten ehdin saada repun kaappiini ekojen joukossa sillä ruokalaan ei saanut reppua ottaa. Mulla on aina ollut sama asenne ruokapaikkoihin. Jo päiväkodissa alkoi katseen kurkottaminen ruokajonon ohi ja suurten annosten syöminen. Tätä jatkui koko peruskoulun, lukion ja lähihoitaja koulutuksen ajan sekä osittain siirtyi työelämään ja muihin ruokailuihin. Ongelmat ja liian suurien annosten syöminen sai alkunsa päiväkodissa missä sijais päiväkodinhoitaja esti mua ottamasta minulle normaalin ruoka-annoksen ja antoi minulle vain neljä pinaattilettua ja vähän pasta salaattia ja viel vähemmän puolukkahilloa. Mitenkä ihmeessä tämä lastenhoitaja oletti aktiivisen lapsen jaksavan leikkiä ja puuhata asioita vain neljän pinaattiletun voimin ku normisti lapsi ottaa korkean pinon pinaattilettuja ja minä otin viel normaalisti yhden satsin lisää. Sama tapahtui ala-asteen ekalla ja neljännellä luokalla. Ja noiden asioiden vuoksi, plus koulukiusaamisen vuoksi ruokailu tilanteista tuli elämäni pääkohtia.

Naisvartalo tavoitteeni

Yllä oleva kuva kropasta on kaunis, tuommoisen kehon minä tahtoisin. Kurvikas ja muodokas.

Tää vois olla eka tavoite. Ylin kuva toka tavoite, ja alla oleva kuva vika tavoite. Aina saa haaveilla ;)

Kuvitella että vuonna 2008 mulla oli tämmöinen keho ja oikeastaan mulla oli tämmöinen keho lähes koko peruskoulun ajan alkaen kolmannesta luokasta lähtien kun tulin sukukypsäksi. Kaikkien ihmisten läskiksi haukkumisten vuoksi en vaan kyennyt näkemään mikä hieno kroppa minulla oli. Sen siitä saa ku tulee sukupuolikypsäksi 9-vuotiaana :(

Yllä on kuvia minkälainen haluaisin keholtani olla. Ylin kuva on se mihin ainakin tähtään näinä vuosina. Tottakai minun kehoni ei tule näyttämään noin hyvältä sillä minulla on paljon haavaumista jääneitä arpeja ja sit minulla on keskikehossa kauttaaltaan raskausarpia, jopa rinnoissa on raskausarpia. Ja se on sinänsä häpeällistä sillä minähän en ole synnyttänyt lasta viel vaikka olenkin 32v täl hetkel. Tämä alin kuva vois olla sit semmoinen kroppa jota voisin tavoitella kunhan olen ensin nämä dieetti vuodet tehnyt ja saanut painon pysymään samanlaisena vuoden tai kaksi.

Tässä kuvassa on eri pituisia naisia, mutta saman painoisia, ja silti eri kohomallisia. Itse haluaisin olla keskimmäinen, se näyttää minusta sopusuhtaiselta vaikka onkin pienirintainen.

Tässä on ryhmä plus-kokoisia naisia, kaikki kauniita mutta kaikki ainakin 50-70kg hoikempia kuin minä. Eikä kenellekään ole raskausarpia näkyvissäkään, kaikki kuitenkin yli 35-vuotiaita ja suurin osa synnyttäneitä.

Yllä olevassa kuvassa naista on photoshopattu eri kokoiseksi. B nauttaa musta luonnollisemmalta. Kaula on luonnottoman pitkä kaikissa kuvissa.

3kg siskonmakkara keittoa putkeen

Dieetti on mennyt melko lailla väärällä tavalla eteenpäin. Ekana päivänä terveellistä ruokaa rajoitetussa määrin mutta aivan liikaa kaloreita, eli yllätyin miten niin vähän ruokaa voi tuoda kehoon niin paljon kaloreita. Toisena päivänä paastoa ja sitten ruoanlaittoa ja sen seurauksena että kotona on ruokaa, niin söin 3kg siskonmakkarakeittoa kahden tunnin sisällä. Nyt oon niin väsynyt ku maha on täynnä ruokaa että tulee normiaikainen nukkumaan meno, sen sijaan että tulis keskiyön jälkeen nukkumaan meno. Mut siis ahmintaa löytyy ja ruoan syönti rajoittamista ei vielä aivan löydy.

ALKU EPÄONNISTUMINEN JA TEKOSYYT

Elikä olen epäonnistunut ekan päivän ruokavaliossa ja liikunta tavoitteissa. Olen tänään ma 2.1.2017 nukkunut koko päivän. Olen myös keksinyt tekosyitä miksen ole voinut nyt illal mennä kävelemään. Pahintahan on tottumukseni istua koko päivä ja tuntea kehon rentoutuvan sohvalla. Nukkumaan aamulla menin aivan tottumuksesta. Olen tottunut antamaan periksi väsymykselle ja mennä ottamaan päivä tirsat heti kun vähänkin tuntuu kaamokselta eli musta pilvi painaa hartioilla, tai kun ihan pokkana on tylsää eikä tekemistä keksi tai pikkemminkin ois tekemistä kotosal mut en saa aloitettua niitä. Tänään oon syönyt vaan kreikkalaista jogurtti ja pakaste vadelmia, plus aamiksella tuorista ja ihan vähän viinirypäleitä. Suurin tekosyyni kotosal on ollut nukkumiselle ja sille miten en voi tehdä mitään viel on kodin kaaottisuus. Eli jos saan siivottua olohuoneen ja keittiön eli tiskattua ja vietyä roskat. Joka ilta mä sanon itselleni että nyt siivoan olohuoneen ja sen jälkeen tiskaan. Ja ei vaan tapahdu. Ja koska tämä ei tapahdu niin ei tapahdu myöskään suihku aamuisin ja kävely lenkki heti aamusta. Mitään ei tapahdu koska kämppäni on niin täynnä tavaroita ja tavaroilla ei ole omaa paikkaa. Mitään ei myöskään tapahdu koska kodin kaaottisuus vie voimani. Tartten rytmillisyyttä elämääni, aivan kuten minulla oli ollessani kuntoutuksessa mielenterveyssairaalassa vuonna 2013. Tarkka aikataulu viikossa jota piti noudattaa. Sairastan siis masennus painotteista traumaperäistästressihäiriötä ja masennus painotteista skitsoaffektiivista häiriötä. Nämä eivät kuitenkaan ole syitä lihavuuteeni sillä jo ennen noita diagnooseja söin suuria annoksia ja napostelin useasti päivän aikana.

LIIKUNTA TAVOITTEET

Eli tavoitteena on kuluttaa -600kcal per päivä. Tein tarkan suunnitelman vuoden viimeisenä päivänä mutta sain vain huomata että fyysinen kuntoni on erimieltä. Elikä suunnitelmani on muuttunut radikaalisti. Otan pieniä askelia kerralla, aivan kuten isäni, isosiskoni ja äitini sekä moni muu on minulle sanonut. Jotenka tein tänään ekan kävelyn päätteeksi kunnon kohotus suunnitelman kävelyn osalta. Ja suunnittelin jo reitit valmiiksi seuraavalle viikolle, eli puolen tunnin lenkki kolmesti päivässä eli ½hx3x7 elikä 30min x 21 reittiä suunniteltu reittioppaan kävely ja pyöräily reittisuunnittelussa https://pk.reittiopas.fi/ .  Pitää saada itsekuria jotta kykenee tekemään viel ton päivän kolmannen kävelyn illasta. Tuolloin yleensä olen täys sohvaperuna.

Eli
1vk  2-8.1.2017:
     
     ma: 30min kävelylenkki aamul, päiväl ja illal = - 471kcal
     ti: 30min kävelylenkki aamul, päiväl ja illal = - 471kcal
     ke: 30min kävelylenkki aamul, päiväl ja illal = - 471kcal
     to: 30min kävelylenkki aamul, päiväl ja illal = - 471kcal
     pe: 30min kävelylenkki aamul, päiväl ja illal = - 471kcal
     la: 30min kävelylenkki aamul, päiväl ja illal = - 471kcal
     su: 30min kävelylenkki aamul, päiväl ja illal = - 471kcal
                                                                      yht. = -3296kcal


Yleisesti tavoitteista:
Tavoitteena on 28.5.2017 mennessä kyetä kävelemään 60min pituinen lenkki 1-2 kertaa päiväs ja käymään kuntosalilla 3-4 kertaa viikossa 60min treenin tehden, plus 15-30min crosstrainer ja kuntopyörä, sekä käymään uimas/vesijuoksemas 30min/60min kerran viikossa. Mutta tämä sitten puolen vuoden päästä 😏😊😉

LAIHDUTUS TAVOITTEENI

LAIHDUTUS TAVOITTEENI:

-1000kcal/pv yht. -7000kcal/vk = -1kg/vk

                              -600kcal liikunnalla

                              -400kcal ruoan vähentämisellä

                              = -1000kcal/pv

PAINON PUDOTUS TAVOITTEET:

2.1.2017      151,6kg lähtöpaino

27.3.2017    140kg välitavoite

5.6.2017      130kg eka tavoite

9.10.2017    120kg välitavoite

18.12.2017  110kg toinen tavoite, pois sairaaloisen lihavuudesta

12.3.2018    100kg välitavoite

28.5.2018    90kg kolmas tavoite

8.10.2018    80kg välitavoite

24.12.2018  70,6kg neljäs tavoite, normipainon saavutus

11.3.2019    65kg välitavoite

27.5.2019    60kg viides tavoite, lopullinen tavoite

BMI: normipaino 52,2kg - 70,6kg

        lievä ylipaino 70,6kg-84,7kg

        merkittävä lihavuus 84,7kg-98,8kg

        vaikea lihavuus 98,8kg-112,9kg

        sairaaloinen lihavuus 112,9kg<

VUOSI 2017 ALKAKOON

Hei kaikki.
Nimeni on Ansku ja olen vuonna 1984 syntynyt 32-vuotias Helsinkiläinen, tämä blogi kertoo minun taistosta, yrityksestä ja keinoista muuttaa elämäntapaani paremmaksi. Kirjoitan myös paljon ajatuksiani joita matkan varrella mieleeni juolahtaa. Nyt 1.1.2017 painoni on 151,6kg ja olen sairaaloisen lihava, BMI on 54 kun normaali on 25, ylipainoa minulla on 81kg tasan tarkkaan. Tavoitteenani ois päästä 2½-3-vuoden päästä normaaliin painoon. Tämä tekisi 32,5-47kg laihduttamista vuodessa. Tahdon laihtua sillä nyt tiedän etten tule elämään kauaa jos en tee elämäntapa muutosta välittömästi. Mistä tämän tiedän? Minulla on niin paljon sairauksia ja oireita puhkeamaisillaan olevista sairauksista, syön paljon lääkkeitä, minulla on liikunta rajoituksia painoni ja särkyjen vuoksi, en aina kykene edes kävelemään lähimpään bussipysäkille, minulla on haavaumia ympäri kehoani, jalkojeni virhe asento on pahentunut, minulla on selkäoireita, ryhtiongelmia, lihassärkyä, sekä monta ongelmaa alapää alueella. Vaatekokoni on 58/60, jalkaani sopii enää miestenkengät sillä jalkani ovat usein turvonneet mutta ovat muutenkin paksummat kun jalkaterä on läskistynyt.