Suurin epäloogisin tekosyy

Mua usein vaivaa se miten aikaa on mennyt hukkaan ja miten missään ei ole mitään järkeä tehdä tai aloittaa ennen kuin tietty hetki alkaa alustaa tai kun on mennyt jo niin kauan niin ei kannata enää aloittaa ku millään ei enää ehdi jotain saavuttaa tai oppia tai jotain mitä ihan tahansa. Esim. nyt musta tuntuu ihan hyvältä ruokailun suhteen ja dieetin suhteen ku on eka viikko takana päin ja tokan viikon keskivaihe. Mutta esim. minua vaivaa se tällä viikolla etten ole liikkunut viikon alusta alkaen joten pääni sanoo että en voi liikkua ennen kuin uusi viikko on alkanut koska se ei näytä hyvältä kalenterissa ja liikunnan seuranta listoissa. Mutta toisaalta ei näytä sekään hyvältä että eka viikko on tyhjää täynnä liikunnan osalta. Siis eiks ookkin tyhmimpiä perusteluita ja tekosyitä siihen miten liikuntaa ei kannata tehdä. Sama juttu koskee päivää, jollei ole heti herännyt klo 6 ja aloittanut päivää tekemällä asioita nopeaa tahtia niin ei oo mitään järkeä tehdä mitään sinä päivänä. Siis haloo tämä on syy miksi olen istunut kotona neljän päivän sisällä sitten vuoden 2010 alusta lähtien, eli seitsemän pitkää vuotta!! Siis nuoren ihmisen parhaimpia vuosia ja mä vain nukuin ja istuin. Tosin olinhan mä sairaskin mut mikä tekosyy se on? Siis tosi järkevä syy, ei mikään tekosyy, ja kun ihminen on sairas niin silloin pitää mennä sairauden ehdoilla muttei niin kuin minä tein ja menin säälivästi sairauden ehdoilla, eli en tehnyt mitään, en yhtään mitään. Ja nyt menen viel enempi sairauden ehdoilla, eli tarviin lääkkeisiin ja sairauteen sopivan rytmin jota joudun noudattamaan joka päivä. Mut kuiteskin ajan hukkaamisesta kirjoitin. Elikä ihan samaa mitä tapahtuu päivän ja viikon osalta niin tapahtuu myös kuukauden ja vuoden osalta sekä tuntien osalta. Eli saatan ajatella maaliskuussa että ei oo enää mitään järkeä laihduttaa ku tuloksia ei ole tullut se mitä itse odotti, joten uusi yritys sit syksyl, ja sit syksyl ajattelen että ei ole mitään järkeä loppuvuotta laihduttaa tai opiskella tai jotain muuta ku ei kuitenkaan kerkeä tehdä ja saavuttaa kaikkea mitä haluais, ja täten multa loppuu koko vuosi näiden epäloogisten ajatteluiden myötä. Siis tämä koskee niin opiskelua kuin laihduttamista kuin eri asioiden oppimista kuin harrastuksia kuin sukulaisten näkemistä kuin leffassa käymistä. Viel tarkempaa on kuin tämä ilmiö tapahtuu yhden tunnin sisällä ja kaikkina tunteina vuorokaudessa. Mietin aina ku on mennyt jo 5min tai 10min että aloitan sitten ku kello on puol mut sit ku kello on puol niin mietin että sit ku kello on tasan. Ja näin istun vain koko päivän sisällä sohvalla. Tämä on lamaannuttanut minut vuosiksi. Ehkä ois hyvä puhua tästä terapiassa tai siis mielenterveyshoitajalla malmin psyk.polilla. Ku kerta asiakas olen siel, no ensin puhun siitä kotihoidon tiimin kans ku tulevat käymään helmikuun alussa.